Tunne enemmän

Joku minua viisaampi sanoi ajattele vähemmän ja tunne enemmän. Tämä on mielestäni erittäin viisas lause jos sitä alkaa aktiivisesti toteuttamaan. Ajatuksen tasolla yllättäen se ei varmaan toimi, koska silloin löytää kaikesta jotain mätää. Valitsin esimerkiksi oman puolison, kumppanin tai mun tärkeän henkilön vaikka oman äidin. Mikä on tunne joka kuvaa suhdetta häneen; rakkaus. Rakastan paljon, enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Ajatukset niitäkin on paljon ja varsinkin väsyneenä ne saattavat tulla esiin ärtymyksenä. Miksi kaikki vaatteet on pyykkikorissa tai miksi teepussi on taas jätetty tiskipöydälle. Pohjimmaisena on kuitenkin rakkaus ja sen takia voin itse laittaa teepussin roskiin tai pesukoneen päälle, koska toihan hänkin eilen minulle karkkia kaupasta vaikka koittaa itse olla syömättä sitä. Rakkaus ei aina tietenkään vie kaikkialle tai tuo maitoa kaupasta, mutta se auttaa. On paljon hyödyllisempää tuntea suuri rakkaus kun pohtia mitättömiä tekemättömiä tai omasta mielestään huonosti tehtyjä juttuja. Olen kai joskus itsekin ärsyttävä ja huolimaton?? Heitän vaatteet laiskuuttani lattialle vaikka tiedän ettei hän pidä siitä tai muuta yhtä hölmöä. Kaikissa meissä on omat vikamme, mutta ei kai kukaan halua että niistä koko ajan muistutetaan. En minä ainakaan.

Silloin kun mietin tunteitani asioita, henkilöitä tai vaikka tekemättömiä töitä kohtaan saatan löytää uuden ja miellyttävämmän näkökulman asiaan. Eikä kaikkea tarvitse pohtia tuntitolkulla varsinkaan jos huomaa ettei sillä hetkellä asian jankkaaminen tuo mitään hyvää. 

Ajatuksia tuee ja menee. Kun niitä vaan jauhaa ja jauhaa ne alkaa tuntua todellisilta. Oma mieli muokkaa niistä lähes jokaiseen tilanteeseen sopivia ja tuo aina saman ajattelumallin mieleemme. Toteuttaa itse opittua kaavaa kun samalainen tilanne lähestyy. Kun huomaa näin tapahtuneen ja tunnistaa oman toimintamallinsa voi sitä pikkuhiljaa muuttaa. Kaikki ei käy hetkessä, mutta pysähtymisestä on apua. Monesti olen itse huomannut kuinka tyhjiin joskus ahdistaviin ajatuksiin ei oikeastaan liity minkäänlaisia tunteita.Olen vaan pyörittänyt niitä turhan kauan päässä ja jo se on lakanut ahdistaa. Voin yhtä hyvin katsella niitä kauempaa ja todella antaa ajatuksen kulkea omia teitään. Ei siitä ole haittaa, ei siitä tarvitse ahdistua tai tuntea syyllisyyttä. Sellainen jokaisen mieli on. Taitavimmat meistä tekevät sen luonnostaan ja jotkut kuten minä olen joutunut sitä opettelemaan. Yllättävä ajattelematta samalla kuitenkaan liikaa (silloin on taas jo antanut ajatukselle voiman)!

Ajattele vähemmän  -  Tunne enemmän